Oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Sinä tiedät vanhempana parhaiten, millainen on paras hetki lukemiseen. Ota kirja esiin, kun lapsesi on valpas ja utelias, tai rauhallinen, mutta ei yliväsynyt. Kirja kannattaa valita lapsen mielialan mukaan. Jos hän on täynnä energiaa, valitse luukkuja tai liikuteltavia osia sisältävä kirja, jonka kanssa hän voi harjoitella sorminäppäryyttä, tai valitse liikkumaan kannustava kirja. Jos hän haluaa levätä, valitse kirja, jossa on rauhallinen tarina tai iloinen, lorutteleva teksti. Lukemiselle löytyy varmasti otollinen hetki (lounaan jälkeen, ennen päiväunia, nukkumaan mentäessä). Pienille lapsille sopivat parhaiten tutut tilanteet. Paikka, jonka valitset lukemiseen, voi olla sohva tai vaikkapa tuttu ja mukava lukunurkkaus, jossa lapsella on valittavana erilaisia kiinnostavia ja ikävaiheeseen sopivia kirjoja. Köllötelkää sängyllä tai sohvalla vierekkäin: lapsen paras paikka on vanhemman sylissä.
Irrottele, eläydy ja hassuttele
Valitse kirjoja, joita luet mielelläsi ääneen. Löydä sisäinen näyttelijäsi! Eläydy rooliisi! Voit vaikka ensin itse rauhassa lukea kirjan, jonka aiot lukea lapsellesi. Käytä erilaista ääntä eri sankareiden kohdalla. Myös ilmeet ja eleet korostavat lukemaasi – voit korostaa tarinan huumoria tai jännitystä. Lapsi seuraa eloisasti lukemaasi tarinaa herkeämättä! Välillä voit hassutella: laula tekstiä, korvaa päähenkilön nimi lapsen tai perheen lemmikin nimellä. Keksikää tarinalle yhdessä vaihtoehtoisia loppuja. Keksi tarinasta leikkejä - anna lapselle ohjeita: ”ammu kuin lehmä”, ”kutita vauvan jalkoja” tai ”anna kissalle suukko”, ja lapsesi tekee niitä iloissaan. Rohkaise lastasikin näyttelemään – eläinten äänien matkiminen sekä taputukset ja tömistykset ovat lapsen tapa osallistua tarinaan. Kirja on ihana yhteinen elämys, jonka parissa voi hämmästyä, innostua, jännittää ja nauraa täyttä kurkkua.
 |
LUKUVINKKEJÄ:
• Ole näyttelijä: eläydy tarinaan!
• Anna hahmoille erilaiset äänet
• Elehdi ja ilmehdi
• Tee lukuhetkestä iloinen ja leikkisä tapahtuma.
|
Jutelkaa siitä, mitä olet lukenut
Koulua edeltävät vuodet ovat kielen kehityksen kannalta erityisen tärkeitä ja innostavia. Lapsen kielen kehitys on oleellinen hänen luku- ja kirjoitustaitonsa kannalta. Vaikka sinulla saattaa olla laaja sanavarasto, käytät arkipuheessasi yleensä vain noin 5000 sanaa. Lapsen sanavarasto kasvaa, kun hän kuulee tarinoissa uusia sanoja - myös harvinaisia. Lukeminen kehittää kuin huomaamatta lapsen kielentajua. Lapsi alkaa itsekin käyttää kieltä joustavasti ja luovasti.
Vaikka vauvoille usein puhutaan tavallista selkeämmin ja laulavammin, heille on kuitenkin hyvä puhua aivan normaalia kieltä. Kirjojen lukeminen on alle kouluikäisille paras mahdollinen tapa käyttää kieltä yhdessä aikuisen kanssa, maistella ja kuunnella sanoja - ja luoda yhteyttä puhutun ja kirjoitetun sanan välille. Kirjojen tarinoissa on paljon uusia, jänniä sanoja, ja lisäksi ne inspiroivat lasta keskustelemaan, kyselemään ja kuuntelemaan. Mitä laajempi sanavarasto lapsella on, sitä rikkaampaa on hänen kielensä. Hän oppii ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan, ja mielikuvitus saa siivet! Näin syntyykin positiivinen kehä: mitä enemmän lapselle luetaan ja mitä enemmän puhuttua kieltä hän kuulee, sitä monipuolisempaa ja rikkaampaa tulee hänen omasta puheestaan - ja mitä laajempi hänen sanavarastonsa on, sitä taitavammin hän oppii myös itse lukemaan ja nauttimaan lukemastaan. Ja mitä enemmän hän lukee, sen paremmin hän oppii hahmottamaan tarinan rakennetta - ja kertomaan omia tarinoitaan.
Osoita ja nimeä
Pysähdy lukiessasi juttelemaan kuvista. Osoita ja nimeä niiden yksityiskohtia. Isot kirjat, joissa on selkeitä ja värikkäitä kuvia, ovat hyviä tähän tarkoitukseen. Seuraa lukemiasi sanoja etusormella. Välillä voit pyytää lasta nimeämään kuvien hahmoja. Kysy lapselta: ”Missä kissa on?” ja osoita sitä. Kun myöhemmin kysyt saman kysymyksen, lapsesi osoittaa kissaa itse. Kun lapsi osoittaa jotakin kohdetta kuvassa, kerro hänelle sen nimi. Kun lapsesi opettelee puhumaan, osoita kuvan eri kohteita ja kysy häneltä: ”Mikä tuo on?” Hän kertoo vastauksen innoissaan ja kokee onnistumisen iloa. Puhumaan oppimisen vaiheessa esineitä ja asioita kannattaa sekä nimetä että selittää laajemminkin. Kuvista voi keskustella lapsen kanssa. Lapsi nauttii siitä, kun hänen kielitaitonsa karttuu.
Esitä kysymyksiä
Vauvalle lukiessa aikuinen ohjaa lukukokemusta aktiivisesti ja esittelee sanoja ja kuvia lapselleen. Kun lapsi alkaa puhua itse, hänen panoksensa tarinatuokioihin on entistä aktiivisempi. Kun lapsesi sanoo jo muutamia sanoja, pyydä häntä kertomaan kuvista. Kysele häneltä, kuuntele hänen vastauksiaan, ja innosta häntä kyselemään lisää. Keskustele hänen kanssaan. Lapsi peilaa kirjoihin omaa arkipäiväänsä ja omia kokemuksiaan. Jos hän esittää sinulle kysymyksen, johon uskot hänen voivan vastata itse, esitä vastakysymys: ”Mitäpä itse arvelet?” Näin lapsen ajattelu kehittyy, ja hän kokee mielihyvää oivalluksistaan.
Kehu ja kiittele lastasi
Vanhempana sinä tunnet lapsesi parhaiten. Sinä ymmärrät hänen tunteitaan ja ajatuksiaan. Luot hänestä myönteisiä mielikuvia. Olet mielelläsi aktiivisessa vuorovaikutuksessa hänen kanssaan, ja eläydyt hänen eri ikävaiheisiinsa. Voit tukea häntä kannustamalla ja kehumalla häntä. Erään tutkimuksen mukaan lapsen ja vanhemman yhteisiin lukuhetkiin liittyvissä kysymyksissä lapset vastasivat oikein yli 77 % vastauksissa. Tulos oli yllättävä, kunnes sitä analysoitiin tarkemmin: vanhemmat pyysivät vaistomaisesti lastaan nimeämään vain ne asiat, jotka tiesivät hänen osaavan nimetä. Jos äiti ajatteli, että lapsi ei kykenisi nimeämään jotakin, hän ei pyytänyt vastausta, vaan vastasi sen sijaan itse. Siten hän pystyi joka kerta antamaan myönteistä palautetta lapselle, joka vuorostaan pysyi innostuneena ja motivoituneena. Lapsesi pitäisi useimmin kuulla sinun sanovan kannustaen: ”Hyvä, mahtavaa!" ja "Juuri niin, aivan oikein!” - tai ”Ehkä niinkin, mutta voi myös olla että asia on toisin...” Yritä välttää sanomasta lapselle, että hän on väärässä. Kehu ja kannusta häntä, niin hän haluaa kokea yhä uusia onnistumisen hetkiä. Uusien asioiden oppiminen on ihanaa!
Lapsi ottaa mallia: lukeminen on hauskaa puuhaa
Lapset oppivat matkimalla... eli jos sinä luet kirjoja mielelläsi, niin lapsesikin lukee niitä! Vanhempien asenteet lukemista kohtaan vaikuttavat lapsen lukemisvalmiuksiin. Jos lukeminen on sinusta nautinnollinen ja rentouttava harrastus, lapsesi kyllä huomaa sen, ja hänen suhteensa lukemiseen on myönteinen. Hän ottaa sinusta mallia ja matkii puuhiasi: luet sanomalehteä aamiaispöydässä ja huomaat, että yksivuotiaasi istuu vieressäsi ”lukemassa” kirjaa – joka on hänen käsissään ylösalaisin. Tunnistettuaan sanan "kissa" kaksivuotiaasi ylpeänä ilmoittaa: ”Minä luen kirjaa!” Lapset kokevat itsensä ”lukijoiksi” jo paljon ennen kuin osaavat oikeasti lukea. Kun luet kirjoja lapsesi iloksi – ja myös omaksi iloksesi – näytät hänelle hyvää mallia.
Älä yritä väkisin
Vaistoat lapsen kiinnostuksen kohteet ja mielialat ja voit antaa hänen määrätä tahtia. Jos vauva ei hae katsekontaktia, hän on ehkä väsynyt, eikä ole sillä hetkellä kiinnostunut vuorovaikutuksesta. Aktiivinen taapero ei ehkä malta istua paikallaan kuuntelemassa tarinaa. Anna lapsen puuhailla vapaasti. Jos lapsen mielenkiinto herpaantuu, yritä saada se herätettyä, mutta älä vaadi lastasi olemaan innostunut yleisö. Jos häntä ei kiinnosta seurata tarinaa, pane kirja takaisin hyllyyn odottamaan seuraavaa kertaa.
|
Jos lapsesi ei juuri nyt
malta keskittyä
lukemiseen,
laita kirja
hetkeksi sivuun. Lyhytkin lukutuokio on hauska ja virkistävä.
|
 |
Lue joka päivä
Päivittäinen lukuhetki on loistava tapa – olipa paras hetki tarinatuokiolle keskellä päivää tai nukkumaanmenoaikaan. Se on yhteinen rauhanhetki täynnä virikkeellistä läheisyyttä. Lue ainakin yksi kirja joka päivä. Lapsesi alkaa odottaa innokkaana yhteistä lukuhetkeänne. Ääneen luetuista kirjoista on hyötyä lapsellesi sitten, kun hän aloittelee omaa lukemistaan. Varhaislapsuudessa aloitetut lukuhetket siivittävät elinikäisen lukuharrastuksen. Erään tutkimuksen mukaan lapsille luettiin ennen kouluikää parhaimmillaan jopa 6000 tarinaa. Laaja analyysi, joka koottiin yli neljästäkymmenestä alle kouluikäisen lapsen ja hänen vanhempiensä yhteisiä tarinatuokioita koskevasta tutkimuksesta, osoitti lukemistiheyden ja kielellisen kehituksen välillä selvän yhteyden. Lapset, joille luettiin paljon, oppivat joustavasti lukemaan ja kirjoittamaan ja asialla oli vaikutusta myös heidän koulumenestykseensä. Tulos viittaa siihen, että yhteisten lukukokemusten tiheys ja laatu varhaislapsuudessa viitoittavat tien lapsen myöhemmälle menestykselle koulumaailmassa ja opinnoissa. Yhteisillä lukuhetkillä on oleellinen merkitys lapsen myöhemmälle oppimiselle.
Valitse oikeat kirjat
Valitse oikeat kirjat - sellaiset, joita lapsi rakastaa ja joita itsekin luet mielelläsi. Lapsi pyytää sinua lukemaan lempikirjansa uudelleen ja uudelleen. Kirjavalinnat vaikuttavat lukutapaasi ja siihen, kuinka paljon sinä ja lapsesi nautitte yhteisestä hetkestä. Jotkut kirjat ovat hauskoja ja vauhdikkaita, toiset herättävät keskusteluja ja pohdintoja. Toiset tarinat vaativat luonnostaan enemmän selittämistä tai elävöittämistä kuin toiset. Esimerkiksi ensimmäinen kuvasanakirja ei ehkä vaadi vanhempaa tekemään muuta kuin nimeämään kuvia. Selkeistä kuvistakin voi silti kehitellä antoisan keskustelun. Lapsi tunnistaa pallon ja muistaa oman pallonsa ja kaiken sen, mitä pallolla voi leikkiä. Tarina herättää luonnostaan keskusteluja sankareista ja tilanteista, joihin he joutuvat. Lapsi pohtii mielellään seikkailun käänteitä. Hyvä kirja kestää monta lukukertaa!
Lastenkirjojen maailma on rikas ja avara. Samoja kirjoja voidaan lukea eri-ikäisille lapsille ja samalle lapselle eri vaiheissa. Monet tarinat sopivat sekä 1-vuotiaalle että 4-vuotiaalle: eri-ikäiset kiinnittävät huomiota eri asioihin. Kun ensimmäisen kerran luet tarinan lapsellesi, selität hänelle tuntemattomia aiheita tai sanoja, esittelet kuvitusta ja syvennät kirjan maailmaa. Kun luet saman tarinan sadatta kertaa, lukukokemus on aivan erilainen. Tarina on tuttu, joten voitte vapaasti tarkastella kirjaa aivan uudesta näkökulmasta. Valitse kirjoja, joiden lukemisesta itse nautit ja joita lapsesi katselee mielellään. Joskus äidillä tai isällä on eri suosikit kuin lapsella: valitkaa luettavaksi vuorotellen kummankin lempikirjoja. Lukekaa laadukkaita, turvallisia, lapsen ikävaiheeseen sopivia kirjoja. Usein kirjat, joiden sisältö ja aihepiiri ovat hieman vaativia lapsellesi, motivoivat häntä edistymään, kyselemään ja oppimaan uutta. Lukeminen ei kuitenkaan ole ensisijaisesti pelkkää oppimista: lukuhetken pitää olla riemukas hetki ja yhteinen ilonaihe!