Lapsen kanssa lukeminen on hauskaa ja rentouttavaa, ja yhteisiin lukuhetkiin on monta muutakin hyvää syytä. Oletko miettinyt, mitä kaikkea lapset oppivat, kun heidän kanssaan luetaan?
Mitä kirjat ovat?
Kun lapsesi näkee kirjoja ensimmäisen kerran, hän tutustuu niiden olemukseen: siihen, millaisia ne ovat. Fyysisellä tasolla lapsesi tutustuu siihen, miten kirjoja käsitellään. Hän oppii, että kirjat ovat toisenlaisia kuin lelut ja muut tavarat, ja että niitä pitää käsitellä huolellisesti. Vauva tahtoo maistella kaikkea näkemäänsä, myös kirjoja. Ajan myötä hän oppii, että kirjat ovat lukemista eivätkä puremista, repimistä ja heittelyä varten. Hän oppii kirjojen toimintatavan – miten kannet avataan ja suljetaan, miten päin kirjaa pidetään, mikä on lukusuunta (kirja luetaan edestä taakse, sivut vasemmalta oikealle) – ja sivujen kääntämisen hienomotoriikan. Ensin lapsesi yrittää vaistomaisesti manipuloida kuvia fyysisesti (kosketellen tai koettaen poimia kuvattuja kohteita), mutta ymmärtää vähitellen kolmiulotteisten kohteiden kaksiulotteisen esityksen. Hän oppii, että kirjojen teksti edustaa puhuttua kieltä ja että sitä käytetään ajatusten välittämiseen..
Lukeminen on mukavaa
Kielen ja sanojen kuunteleminen on tärkeää sekä lapsesi puhekielen että luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen kannalta. ”Kirjahöpötys” tai lukemisen leikkiminen on tärkeä lukutaitoa edeltävä taito. Lapsesi opettelee matkimaan sinun lukuääntäsi – sen rytmiä ja intonaatiota. Lapsesi ”kirjahöpötys” kuulostaa ällistyttävästi oikealta lukemiselta. Matkiminen auttaa lastasi oppimaan kielen rakenteen. Rohkaise lastasi ”lukemaan” omin sanoin sinulle, nukelle tai lemmikeille. Jos luet lastenloruja vauvallesi hänen syntymästään lähtien, hän on taaperovaiheessa oppinut ulkoa jo monia lorunpätkiä ja saattaa yllättää sinut lausumalla kokonaisia säkeistöjä, tai pitkiäkin ritirimpsuja. Saatat huomata, että hän ”lukee” tuttuja kirjoja samoilla äänenpainoilla ja hahmojen puhetavoilla kuin sinä luet hänelle. Isompana hän saattaa tutun kirjan äärellä huudahdella sanoja ja sanontoja. Toistuvia säkeistöjä sisältävät tarinat ovat lasten suosikkeja, koska he arvaavat, mitä seuraavaksi tapahtuu. Niin he kokevat onnistumisen ja tietämisen iloa (ja siksi he myös valitsevat samoja kirjoja yhä uudestaan).
 |
Rohkaise lastasi
”lukemaan” kirjoja
ääneen, juttelemaan ja kyselemään.
|
Mitä kirjoissa tapahtuu?
Kun lapsesi kasvaa ja kehittyy, hän tutustuu kirjojen sisältöön kognitiivisella tasolla. Hän alkaa hioa tulkinnan taitojaan: hän oppii tunnistamaan kirjaimia, oppii osoittamaan ja nimeämään sanoja ja kuvia. Hän lukee ensimmäiset näkösanansa. Lapsesi oppii, että kuvat esittävät todellisuuden ilmiöitä, että kirjat eivät tapahdu todellisessa ajassa ja että kirjojen maailma voi olla fiktiota, kuvitelmaa. Sinun avullasi hän oppii erottamaan tietotekstit saduista ja tarinoista. Ajan mittaan lapsesi alkaa seurata juonta ja huomaa, että tarinoilla on tietty rakenne: alku, keskikohta ja loppu. Tarinoiden tultua tutuksi lapsi sisäistää ”tarinan kieliopin” eli kertomusten yleisen kaavan: ensin tutustutaan sankareihin, sitten tulee ongelman tai ristiriidan kuvaus, ja lopulta toiminta huipentuu ratkaisuun tai päämäärän saavuttamiseen. Lapsi voi hyödyntää tietojaan tarinan rakenteesta ja ympärillään olevasta maailmasta. Hän eläytyy sankarin tilanteeseen ja arvailee, miten tarinassa oikein käy. Lapsesi tutustuu myös kirjojen tietosisältöihin: esikoulun aakkosista ja numeroista aina tietokirjojen maailmankuvaukseen ja edelleen kaunokirjallisuuteen.
Miksi kirjat ovat tärkeitä?
Tarinoita kuuntelemalla lapsi tunnistaa niistä omia kokemuksiaan ja miettii niitä. Hän tiedostaa myös omia ajatuksiaan. Lapsesi alkaa kehittää päättelyyn perustuvaa järkeilyä. Hän oppii arvioimaan kriittisesti ajatuksia ja harkitsemaan tilanteita niiden asiayhteydessä. Kirja luo sillan sinun ja lapsesi välille. Voitte virittää keskustelua sekä tarinasta että todellisen maailman kokemuksista. Lapsesi oppii, että lukija (tai se jolle luetaan) osallistuu tarinoiden merkityksen luomiseen. Lapsesi oppii, että kirjat ovat tärkeitä, koska sinäkin arvostat niitä ja niiden maailmoja.
Tarinatuokio tuntuu hyvältä
Lapsi huomaa tarinatuokion olevan aivan erityistä ajanvietettä. Monilla meistä onkin vahvoja, lukemiseen liittyviä lapsuusmuistoja, vaikkapa tällaisia: Olet kolmevuotias. Äiti kylvettää sinut ja pukee pyjaman päällesi. Kapuat sänkyyn nallesi kanssa. Äitikin istahtaa sängylle, ja sinä käperryt hänen kainaloonsa. Hän avaa kirjan ja aloittaa: ”Olipa kerran...” Juuri sillä hetkellä astut uuteen maailmaan. Iltasatu ja muut yhteiset lukuhetket herättävät meissä vahvoja, ihania muistoja. Ne luovat läheisyyttä, yhdessäoloa ja mielihyvää, ne jakavat turvallisuutta ja lohtua. Tarinatuokion aikana lapsi saa sinun huomiosi. Olette innostuneita samasta asiasta. Lapsi oppii, että kirjat ovat sinun mielestäsi kiinnostavia ja hauskoja. Lisäksi hän oppii liittämään lukemiseen tietyt käyttäytymismallit, kuten tarkkaavaisuuden ja keskittymisen - ja varsinkin nautiskelun. Mielikuvitus on arjen rikkautta!