Olet lapsesi ensimmäinen tarinankertoja
Kerro lapselle hassuja juttuja ja muistele päivän tapahtumia. Aivan pienikin lapsi nauttii juttelemisesta. Vaikka hän ei vielä itse puhuisi, hän ymmärtää ja oppii kieltä hurjaa vauhtia ja iloitsee sanojen musiikista. Kirjojen lukeminen on mukava tapa käyttää yhteistä kieltä. Koska lapsesi ei vielä osaa lukea, sinä olet hänen oppaansa kirjaseikkailulla. Sinä avaat lapselle mielikuvituksen maailman ja herätät kirjojen tapahtumat eloon. Sinulla on ilo ja etuoikeus seurata päivä päivältä lapsesi kasvua, hänen matkantekoaan jokeltelijasta juttelijaksi. Kun lapselle luetaan paljon, hän oppii ilmaisemaan ajatuksiaan, ja hänen leikeistään tulee monipuolisia ja vauhdikkaita.
Ja ennen kuin huomaatkaan, lapsesi lukee omin päin. Vaikka olet ylpeä siitä, että hän oppii lukemaan, voi iloon sekoittua ripaus haikeutta siitä, että kohta et enää ole mukana hänen kirjojensa seikkailuissa. Kannattaa silti edelleen kysellä lapsen ajatuksia hänen lukemistaan kirjoista ja jakaa niiden maailmat hänen kanssaan. Lapsi kertoo mielellään kirjoista, jotka on lukenut itse. Koska yhteiset lukuhetket ovat ainutlaatuisia, lapsesi haluaa kuunnella kirjoja ääneen luettuna vielä senkin jälkeen, kun hän on oppinut lukemaan itse. Jos kirjat ovat teillä koko perheen juttu, lapsesi oppii rakastamaan lukemista.
Vastasyntynytkin rakastaa lukuhetkiä!
Elinikäinen lukuharrastus alkaa syntymästä. Kun avaat vastasyntyneelle lapselle kirjan ensimmäisen kerran, avaat hänelle oven seikkailujen maailmaan. Aluksi lasta kiehtovat eniten sylissä istuminen ja sinun äänesi ja ilmeesi. Hän kuuntelee sanojasi ja seuraa liikkeitäsi ja hymyjäsi. Pian hän oppii rakastamaan sitä, mitä tarinoissa tapahtuu. Varhaisilla kirjakokemuksilla on pysyvä vaikutus lapsen asenteeseen lukemista kohtaan. Kirjojen parissa koetut myönteiset elämykset siivittävät elämänmittaisen rakkauden kirjallisuutta kohtaan.
Pienet lapset näkevät ympärillään jatkuvasti valtavasti tekstiä – liikennemerkeistä ja mainoksista ostoslistoihin ja sanomalehtiin. Kirjaimet ovat kiehtovia. Niistä muodostuu sanoja - lukeminen on taikaa!
Yhteinen tarinatuokio on ainutlaatuinen siksikin, että lapsi ja äiti tai isä voivat keskittyä yhteiseen kokemukseen ja unohtaa hetkeksi kaiken muun. Päivän puuhien ja kiireiden keskelle mahtuu leppoisia hetkiä, lekottelua ja laiskottelua - ja yhteisiä kirjaseikkailuja.
Lukeminen on läheisyyttä ja hyvää oloa
Lukeminen on hauskaa ajanvietettä. Lukeminen on läheisyyttä. Kirjat ovat täynnä vauhtia ja mielikuvitusta. Kuin huomaamatta voit samalla auttaa lastasi kehittämään kieltään, ajatteluaan, puhettaan ja lukutaitoaan. Lapselle lukeminen on todistetusti hyödyllistä. Mitä enemmän lasten ja kirjojen suhdetta on tutkittu, sen vahvempaa näyttöä on saatu jo aivan pienille lukemisen hyödyistä. Lapsella on valmius oppia kieltä, ja kodin monipuolinen kieliympäristö kirittää hänen taitonsa vauhtiin.
Eläydy kirjaan, nauti tarinasta
Tapa, jolla lapsellesi luet, voi olla aivan yhtä tärkeä kuin kirja itse. Eläydy kirjaan, nauti tarinasta! Tutkimusten mukaan lapselle on tärkeää lukea, mutta lukemisen pitää olla hauskaa myös lukijan mielestä: lapsi aistii, viihtyykö äiti tai isäkin kirjojen parissa. Kun lapsi saa nauttia kirjoista ja lukemisesta ennen kouluikää, hänellä on loistavat valmiudet menestyä koulussa. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat hänestä hauskoja puuhia.
Vuosikymmeniä sitten luultiin, että lapset eivät voi oppia lukemaan ennen koulun aloittamista, mutta nykyisin tiedetään, että pienillä lapsilla on laajat esilukemistaidot jo kauan ennen kuin he menevät kouluun. Tällä tiedolla on oleellinen vaikutus siihen, kuinka suhtaudumme lasten lukemisvalmiuksiin kotona ja koulussa. Lukemaan oppimisen prosessi alkaa kauan ennen kuin lapsesta tulee koululainen. Lukeminen ei kuitenkaan ole mikään ikävä velvollisuus. Se on parhaimmillaan perheen yhteinen harrastus, josta kaikki iloitsevat ja nauttivat!
 |
On monta eri tapaa lukea lapsen kanssa. Ainoa oikea tapa on kuitenkin lukea niin, että se tuntuu hyvältä sekä lapsestasi että sinusta.
|
Lapselle lukeminen heijastuu lukemaan oppimiseen
Lapselle lukeminen jo varhain on yllättävän tärkeää hänen tulevan lukutaitonsa kannalta. Pienten lasten kielen kehitykseen keskittyneet tutkimukset osoittavat, että lapsille on paljon hyötyä juttelemisesta ja lukemisesta jo paljon ennen kuin he itse puhuvat. He ymmärtävät sanoja ja puhetta, sillä heillä on valmius oppia kieltä. He alkavat ensin äännellä ja jokellella. Jokeltelu kehittyy yhä monipuolisemmaksi. Kyky ymmärtää kieltä täsmällisesti alkaa kehittyä noin seitsemän kuukauden iässä. Kolmevuotiaina lapset keskimäärin ymmärtävät seitsemänkymmentä prosenttia normaalista puhekielestä. Eskarilaisten on arvioitu oppivan noin 6-10 uutta sanaa päivässä. Siksi lapsen puhetaidon vilkasta kehitystä kannattaa tukea ja kannustaa. Lukeminenhan on silkkaa iloa koko perheelle!
Useat tutkimukset osoittavat yhteyden perheen myönteisten lukukokemusten ja lapsen myöhemmän luku- ja opiskelumenestyksen välillä. Ensimmäisissä tutkimuksissa, jotka osoittivat lapsille lukemisen pitkäaikaiset hyödyt, arvioitiin 128 lasta neljään eri puuhaan liittyvässä kategoriassa:
1) kirjojen katselu, 2) kirjasta luetun tarinan kuuntelu, 3) piirtäminen tai värittäminen ja 4) oma kirjoittaminen.
Tutkijat huomasivat, että vaikka kirjojen katselu oli näistä neljästä suosituin harrastus, sillä oli suhteellisen vähän vaikutusta luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Tarinan kuuntelemisella sen sijaan oli merkittävä yhteys myöhempään lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen.
Lukuhetki on vuorovaikutusta
Lapselle lukeminen on aikuisenkin mielestä mukavaa ajanvietettä silloin, kun kummallakaan ei ole kiire ja molemmat ovat kiinnostuneita luettavan kirjan maailmasta. Lukemisen ei pitäisi olla pelkkää velvollisuudentuntoista suorittamista. Valitkaa luettaviksi erityyppisiä kirjoja: vuorotellen lapsen, ja vuorotellen äidin tai isän lempikirjoja. Parhaat kokemukset kirjojen parissa syntyvät, kun lukija valitsee tilanteeseen sopivan rauhallisen hetken ja luo kirjalle hyvät olosuhteet. Kylläinen ja tyytyväinen lapsi keskittyy nauttimaan kirjasta ja sen tarjoamista sana- ja ajatusleikeistä.
Tutkimuksen mukaan tarinoiden lukemiseen liittyvä vuorovaikutus on parhaimmillaan, jos lukuhetki inspiroi keskusteluja. Tarina laajenee todellisuuteen ja siihen voi peilata lapsen omaa elämää. Kirjat saavat uusia merkityksiä. Tarinoiden avulla voi käsitellä niin iloisia kuin hankalia ja surullisiakin aiheita. Kirjojen parissa tulee jutelluksi sellaisistakin asioista, jotka eivät muuten tulisi puheeksi.
Lasten lukututkimuksissa havaittiin, että lapset, joiden vanhemmat innostivat häntä juttelemaan kirjasta, pärjäsivät varhaisissa luku-ja kirjoitustaidon testeissä parhaiten. Tämä on yksi monista tutkimuksista, jotka viittaavat siihen, että luetun ymmärtäminen ja tarinaan eläytyminen on tärkeää. Lapselle lukeminen on hyvä asia. Vielä parempi on, jos lapsella ja aikuisella on aikaa jutella kirjasta. Lapsi nauttii, kun saa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. Viihtyisiä hetkiä kirjojen maailmassa!