Teksti: Susanna Sjöman
Kuvat: Brita Willström
Muuttuuko luontokuva, kun perhe vaihtaa asuinpaikkaa Hämeen sydämestä ulkosaaristoon? Voi vähän muuttuakin. Ulkosaaristossa ei voi syöttää oraville pähkinöitä eikä leikkiä auringossa paistattelevan sisiliskon kanssa, koska kumpiakaan ei asusta kallioisessa maastossa meren keskellä. Sen sijaan saarella on mahdottoman paljon hauskoja rupikonnia... ja erilaisia lintuja on vaikka muille jakaa.
Utössä asuvat Lumijärven veljekset, 13-vuotias Pyry ja 8-vuotias Frans ovatkin innokkaita lintutarkkailijoita. Kiikari vain kaulaan ja muuttolintuja etsimään! Kotona voi sitten lintukirjan avulla tarkistaa, oliko päivän uusi tuttavuus suo- vaiko helmipöllö. 4-vuotias pikkusisko Aamu on myös innostunut linnuista ja piirtelee taidokkaita tipusia Pyryn mallista.
Linnut ovat Utössä myös osa kouluopetusta. 11-vuotias Hilja kertoo innostuneena, kuinka oppilaat ja opettaja olivat kottaraispönttöjä tehdessään päässeet silittämään sarvipöllöä, joka oli hieman pökerryksissä lennettyään päin ikkunaa.
Souturetkiä ja mäenlaskua
Vapaa-ajalla saaristoluonto tarjoaa mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä kivaa. Jäisissä kallioluolissa voi leikkiä suurta tippukiviluolien tutkijaa. Korkealta kalliolta voi hypätä upottavaan lumihankeen. Hiihto, luistelu ja mäenlasku sujuvat samaan tapaan kuin mantereellakin.
Kesä on silti lasten lempivuodenaika saaristossakin. Yläkoululainen Klaus haaveilee jo lainelautailusta, ja 10-vuotias Eliel muistelee hurjaa snorkkelointia koskessa lähellä entistä kotia. Ensi vuonna eskarin aloittava Liisi oli rakentanut kaverinsa kanssa majan ja retkeillyt kodin pihalla. Tosiaan, eihän retken tarvitse kovin kauas suuntautua. Tosin kerran koko perhe pakkasi eväät veneeseen ja souteli peräti kaksi tuntia! Mahtoi siinä osua monta soutuvuoroa jokaisen kohdalle.
Saaristolaislapset ovat reippaita ja oma-aloitteisia, mutta ihan kaikkea ei voi tehdä ilman aikuisia tai heidän lupaansa. Uimaan tai isolle laiturille mennessä täytyy vähintäänkin isoveljen tulla mukaan. Laiturilla on kyllä kivaa - sieltä voi nähdä hylkeitä, kiikarin avulla jopa ihanan valkoisen kuutin kevätjäillä!
Iltasatuja ja tuulen ujellusta
Aikuistenkin täytyy olla saaristossa valppaina, sillä tuuli voi yltyä myrskyksi hyvin nopeasti. Joskus voi olla niin kova puhuri, että pienempi ihminen kaatuu puuskassa kumoon. Korkeat aallot ja kattoa rämistävä tuuli ovat kuitenkin myös jänniä, ja jopa tunnelmallisia. Kuin yhdestä suusta lapset sanovatkin, että kivisessä kaupungissa olisi tylsää asua, niin paljon hauskaa tekemistä luonnon keskeltä löytyy. Äidin tai isän illalla lukemat sadutkin saavat lisämaustetta nurkissa ujeltavasta tuulesta tai eläimestä, jollaisen oli juuri päivällä nähnyt tepastelevan kalliolla.
Sitten voikin jo mennä nukkumaan ja miettiä mitä kivaa tekemistä luonto seuraavana päivänä tarjoaa. Jokohan taas saisi laiturilta ongittua ämpärillisen ahvenia? Tai jos vaikka joku naapuri ottaisi mukaansa verkoille? Mereltä käsin kotisaari näyttää ihan erilaiselta. Ja niin kauniilta.