Yksi tai monta ovat yleensä ensimmäiset määrään liittyvät sanat, jotka lapset ottavat käyttöön. Kaksivuotiaat käyttävät mielellään käsitteitä monta ja ei monta. Hänelle sekä kahdeksan että sata edustavat käsitettä monta, mutta ajan kuluessa hän oppii käyttämään vivahteellisempia ilmaisuja, kuten aika monta, todella monta jne. Seuraava kehitysvaihe on oppia käyttämään termiä monta useammalla lukusanalla. Lukusana kaksi opitaan myös usein hyvin aikaisin.
Seuraava esimerkki valaisee, mikä merkitys lukusanojen sisällön ymmärtämisellä on pienille lapsille: Tiina (2,5 vuotta) leikkii autojen kanssa. Ensin hän leikkii kahdella autolla, tööttäilee ja eläytyy ajamiseen. ”Kaksi”, hän sanoo pitäessään kummassakin kädessä yhtä autoa. Sitten hän päästä autoista irti ja etsii leikkikalulaatikosta kolme autoa lisää. Hän asettaa ne kahden ensimmäisen auton viereen ja huudahtaa: ”Monta!”
Laskulorut
Lukujen luetteleminen (”yksi, kaksi, kolme!”) ennen kuin lapsi esimerkiksi hyppää tuolilta, on myös osa lukusanojen oppimista. Aluksi laskuloruja, kuten ”entten tentten teelikamentten”, pidetään vain loruina. Se, että luvut toistetaan määrätyssä järjestyksessä, ei tarkoita välttämättä sitä, että lapsi yhdistäisi laskulorun käsitteeseen kuinka monta.
Kun lapsi ymmärtää, että laskulorut liittyvät siihen, että lukusanan kohdalla kuuluu osoittaa sormella, syntyy innostunut laskemistapahtuma. Kestää jonkin aikaa, ennen kuin lapsi osaa sanoa jokaisen osoittamansa asian kohdalla lukusanan ja näin oppia kertomaan, kuinka monta. Laskemisen ilon tuottamat kokemukset ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta.
Parien yhdistäminen
Lukusanojen yhdistäminen lukusanoihin ja laskettaviin asioihin on kaiken laskemisen perusta. On myös tärkeää osata ilmoittaa oikea määrä. Kyseessä on parien yhdistäminen, ja se kehittyy usein samanaikaisesti, kun lapsi oppii laskuloruja.
Jo vauvaiässä lapset innostuvat parien yhdistämisestä esimerkiksi sellaisten lorujen kautta kuin ”peukalopotti, suomensotti, oltermanni, kultaralli ja pikkurilli”, joissa jokaisen nimen kohdalla kosketetaan yhtä sormea. Näin on myös silloin, kun vanhemmat pukevat lasta ja sanovat: ”Nyt puetaan sukat – yksi sukka yhteen jalkaan ja toinen toiseen jalkaan”.
Myöhemmin lapsi oppii, että jokaiselle katetaan yksi lautanen ja että käytämme vain yhtä myssyä kerrallaan, ja hän kykenee tunnistamaan oman tuolinsa, lapionsa ja hyllynsä päiväkodissa. Ajan kuluessa lapsi oppii, että hän voi osoittaa aina lukusanan kohdalla vain yhtä asiaa tai esinettä. Kun nämä asiat loksahtavat kohdalleen, lapsi on oppinut laskemaan.
Määrän tunnistaminen
Vaikka lapsi on oppinut yhdistämään lukusanan kaikkeen laskemaansa, hän ei kuitenkaan välttämättä ymmärrä, että viimeinen luku ilmaisee kuinka monta.
Esimerkki:
Pekka (4 vuotta) istuu lattialla ja leikkii autoilla aikuisen kanssa.
Aikuinen: Sinulla on monta autoa. Tiedätkö kuinka monta?
Pekka: 1, 2, 3, 4, 5! (sanoo lukusanan jokaisen auton kohdalla)
Aikuinen: Hienoa, oletpas taitava. Tiedätkö kuinka monta autoa sinulla on?
Pekka: Monta.
Aikuinen: Niin, mutta tiedätkö kuinka monta?
Pekka: Monta.
Lainaus teoksesta Solem, I. H., & Reikerås, E. (2004): Det matematiske barnet, s. 114
Lapsi oppii usean tällaisen leikin kautta, että viimeiseksi sanottu lukusana tarkoittaa samaa kuin kuinka monta.
Lukusymbolit
Aina ei ole ollut tapana tutustuttaa lapsia lukuihin kovin aikaisessa kehitysvaiheessa. Uudet tutkimukset osoittavat, että lapsen symbolitajun ja myöhemmän laskutaidon välillä on selvä yhteys. Siksi numeromerkit opetetaan muiden laskemiseen liittyvien käsitteiden rinnalla kaikissa Ensi numeroni 123 -kirjoissa.
Lukujen käyttäminen ja niiden ymmärtäminen
Yllä kuvattujen tärkeiden lukukäsitteisiin liittyvien leikkien kautta lapset oppivat ja tutkivat monia lukuihin liittyviä näkökohtia. Lukusanoja ei käytetä pelkästään kuvailemaan määriä. Lukuja käytetään osoittamaan esimerkiksi painoa, pituutta, rahaa, aikaa jne. Ei ole aivan helppoa ymmärtää, miksi kaksi kiloa perunoita on paljon enemmän kuin kaksi perunaa, tai että puoli neljä ei ole sama asia kuin kaksi.
Lukusanoja voidaan myös käyttää järjestyksen ilmaisemiseen – järjestyslukuja ovat esimerkiksi ensimmäinen, toinen, kolmas jne. Määriä voidaan myös yhdistää ja jakaa osiin, mitä koulukielellä kutsutaan laskemiseksi. Ja sekin on vain pieni osa kaikesta siitä jännittävästä, mitä lukujen maailmassa tutkitaan.